Mitä kompostissa tapahtuu?

Kompostissa tapahtuu samaa kuin luonnossa maan pinnassa olevalle kuolleelle kasvijätteelle. Maaperän mikrobit hajottavat eloperäisen jätteen hiilidioksidiksi, vedeksi, humukseksi ja ravinteiksi. Sivutuotteena syntyy lämpöä, joka on havaittavissa kompostin lämpötilan nousuna. Hajoaminen tapahtuu kompostissa nopeammin, sillä siellä hajotustyölle voidaan luoda hyvät olosuhteet. Kompostoituminen on lahoamista eli biojätteiden hajoamista hapellisissa oloissa.

Yhteyttäminen rakentaa ja maatuminen hajottaa

Vesi + hiilidioksidi + valo → Happi + sokeri
Biojäte → Hiilidioksidi + vesi + humus + ravinteet + lämpö

Toimivassa kompostissa

on lämmin (lämpötila 30 - 70 astetta)
ei ole pahaa hajua
ei ole kärpäsiä tai toukkia
jäte painuu voimakkaasti kasaan

happi, kosteus, ravinteet ja lämpötila

Jos kompostissa on vain vähän happea, muuttuu jätteen hajoaminen mätänemiseksi eli hajoamiseksi hapettomissa oloissa. Tämä aiheuttaa hajuhaittoja ja metaanipäästöjä ilmaan. Kompostimassan ilmavuuteen vaikuttaa kompostorin rakenne sekä jätteiden ja seosaineen koostumus.

Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto. Sitä voi parantaa laittamalla kompostorin pohjalle ilmavaa seosainetta tai salaojaputken. Seosaineessa on hyvä olla isompia hitaammin hajoavia materiaaleja, kuten kuoriketta tai oksa tai risuhaketta ja sitä on käytettävä riittävästi.

Sopivan kostea osittain lahonnut massa tuntuu kostealta pesusieneltä ja, kun sitä puristaa, siitä irtoaa vain muutama vesipisara. Liian kuiva massa ei kompostoidu, ja kompostori täyttyy nopeasti. Kuivan kompostin merkki on usein muurahaiset, jotka viihtyvät ravintoa ja suojaa tarjoavassa kompostissa. Puutarhajäte vaatii usein kastelua kompostin kokoamisvaiheessa ja elintarvikejäte puolestaan enemmän seosainetta.

Kompostoitumisen onnistumiseen vaikuttaa hiilen ja typen suhde. Hajotuksesta huolehtivat pieneliöt käyttävät ravinteinaan eloperäisiä jätteitä. Ne tarvitsevat elintoimintojensa ylläpitämiseen hiiltä ja solujensa rakennusaineeksi puolestaan typpeä. Ravinteiden tasapainoa voidaan säädellä erilaisilla jätteillä. Elintarvikejäte ja tuoreet kasvijätteet sisältävät paljon typpeä ja kuivat puutarhajätteet kuten haravointijäte, puuhake ja kuolleet kasvit hiiltä.

Kompostin lämpötila nousee, koska jätteen hajoamisen sivutuotteena vapautuu lämpöä. Nopeinta hajoaminen on +35 - 50 asteessa. Lämpötila voi nousta jopa +85 asteeseen. Korkeissa lämpötiloissa kompostista haihtuu paljon kosteutta, kompostia onkin tarvittaessa kasteltava.

Kompostoitumisvaiheet

Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mittaamalla kompostin lämpötilaa. Kompostorissa, johon jätettä lisätään säännöllisesti vähän kerrallaan, kaikkein päällimmäisenä on lämpenemisvaiheessa oleva kerros ja alimmaisena kypsymisvaiheessa oleva kerros. Kompostissa, joka kootaan kerralla, eri vaiheet esiintyvät peräkkäin.

1. Lämpenemisvaiheessa

Kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet.
Lämpötila nousee 30–50 asteeseen.
Komposti muuttuu happamaksi eli pH-arvo laskee.

Lämpenemisvaihe kestää muutamia päiviä.

2. Kuumavaiheesssa

Kompostissa työskentelevät kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet.
Lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen.

Kuumavaihe kestää enintään muutamia viikkoja.

3. Jäähtymisvaiheessa

Lämpötila laskee 20 – 35 asteeseen.
Vaikeammin hajotettavia puuaineksia ryhtyy hajottamaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet.
Kompostiin ilmestyvät myös tunkiolierot, kovakuoriaiset, tuhatjalkaiset jne.
Kompostissa voi kasvaa tuttuja lakkisieniäkin, kuten herkkusieniä ja mustesieniä. Homesienet kuuluvat myös toimivaan kompostiin.

Jäähtymisvaihe kestää kuukausia

4. Kypsymisvaiheessa

Lämpötila tasoittuu ympäristön lämpötilan tasolle.
Komposti muuttuu mullaksi eli humukseksi.
Happamuus tasoittuu lähelle neutraalia eli pH 7.

Kypsymisvaihe kestää kuukausia, jopa vuoden tai pari.

Mitä kompostissa tapahtuu?

happi, kosteus, ravinteet ja lämpötila

Kompostoitumisvaiheet

ASIAKASPALVELU

LAJITTELU- JA KIERRÄTYSKESKUS