Jos kompostissa on vain vähän happea, muuttuu jätteen hajoaminen mätänemiseksi eli hajoamiseksi hapettomissa oloissa. Tämä aiheuttaa hajuhaittoja ja metaanipäästöjä ilmaan. Kompostimassan ilmavuuteen vaikuttaa kompostorin rakenne sekä jätteiden ja seosaineen koostumus.

Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto. Sitä voi parantaa laittamalla kompostorin pohjalle ilmavaa seosainetta tai salaojaputken. Seosaineessa on hyvä olla isompia hitaammin hajoavia materiaaleja, kuten kuoriketta tai oksa tai risuhaketta ja sitä on käytettävä riittävästi. 

Sopivan kostea osittain lahonnut massa tuntuu kostealta pesusieneltä ja, kun sitä puristaa, siitä irtoaa vain muutama vesipisara. Liian kuiva massa ei kompostoidu, ja kompostori täyttyy nopeasti. Kuivan kompostin merkki on usein muurahaiset, jotka viihtyvät ravintoa ja suojaa tarjoavassa kompostissa. Puutarhajäte vaatii usein kastelua kompostin kokoamisvaiheessa ja elintarvikejäte puolestaan enemmän seosainetta. 

Kompostoitumisen onnistumiseen vaikuttaa hiilen ja typen suhde. Hajotuksesta huolehtivat pieneliöt käyttävät ravinteinaan eloperäisiä jätteitä. Ne tarvitsevat elintoimintojensa ylläpitämiseen hiiltä ja solujensa rakennusaineeksi puolestaan typpeä. Ravinteiden tasapainoa voidaan säädellä erilaisilla jätteillä. Elintarvikejäte ja tuoreet kasvijätteet sisältävät paljon typpeä ja kuivat puutarhajätteet kuten haravointijäte, puuhake ja kuolleet kasvit hiiltä.  

Kompostin lämpötila nousee, koska jätteen hajoamisen sivutuotteena vapautuu lämpöä. Nopeinta hajoaminen on +35 - 50 asteessa. Lämpötila voi nousta jopa +85 asteeseen.  Korkeissa lämpötiloissa kompostista haihtuu paljon kosteutta, kompostia onkin tarvittaessa kasteltava.